Äîáðî Ïîæàëîâàòü Ìåæäóíàðîäíîå Åâðàçèéñêîå Äâèæåíèå
Ðàçâèòèå äåòåé ÝÑÒÅÐ
Îáëà÷íûé ðåíäåðèíã. Áûñòðî è óäîáíî
îò 50 ðóá./÷àñ AnaRender.io
Ó âàñ – äåíüãè. Ó íàñ – ìîùíîñòè. Ñ÷èòàéòå ñ íàìè!
Search 
 
                             

19 ìàðòà, âòîðíèê Íîâîñòè Ðåãèîíû Åâðàçèéñêèé Ñîþç Ìîëîä¸æè Åâðàçèÿ-Ò Åâðàçèéñêîå îáîçðåíèå Àðêòîãåÿ  

Counters
Rambler's Top100



..

Ðåéòèíã@Mail.ru
Eurasianismi | Anssi Kullberg | Eurasianismin historia 19 ñåí 2008, 14:13


Eurasianismi

Anssi Kullberg

Eurasianismin historia

Venäjällä jo tsaarinajalla voimakkaasti vaikuttaneeseen eurasianismiin on aina kuulunut vahva kansallismielinen ajattelutapa ja sen kulmakivinä ovat olleet suurvenäläisen imperialismin korostaminen sekä katkera viha Länttä ja Eurooppaa kohtaan. Alun perin eurasianistit vaativat Venäjää ottamaan täydellisen eron "korruptoituneesta" Euroopasta ja suuntaamaan itsensä uudelleen kohti Euraasiaa. Eurasianismin ensimmäinen suuri nimi oli filosofi ja filologi kreivi Nikolai Trubetskoi (1890-1938), joka vaikutti aktiivisesti 1920-luvulla. Trubetskoin seuraajiin lukeutuivat talousmaantieteilijä Pjotr Savitski (1895-1965), juristi ja kielitieteilijä Nikolai Aleksejev (1879-1964), uskonnonfilosofi, kulttuurihistorioitsija ja keskiajan harrastaja Lev Karsavin (1882-1952) sekä tunnettu historioitsija Georgi Vernadski (1887-1973).

Savitskin ajan eurasianismi korosti Euraasian ainutlaatuisuutta (mestorazvitije) ja tarvetta luoda euraasialainen mantereinen sotilaallinen liikkuvuus sekä talousalue, joka olisi täysin riippumaton länsimahtien merillä käymästä kaupasta. Tästä huolimatta eurasianistit pitivät tärkeänä, että Venäjän pitäisi myös valloittaa itselleen väyliä "lämpimäin merten ääreen", esim. satama Persianlahden alueelta. Satamien korostus jäi elämään Neuvostoliiton ja Venäjän geostrategiaan. Niissä voidaan kuitenkin nähdä vieläkin vanhempaa traditiota, sillä myös mongolit olivat pitäneet Hormuzin valloitusta tärkeänä. Mongolien ajan "merivalta" olivat arabit. Eurasianismi omaksui uuden asenteen Venäjän imperiumin mongolijuuriin, pitäen niitä hyvänä asiana, koska mongolit olivat luoneet Euraasian imperiumin suuruuden ja Moskova oli perinyt tämän historiallisen tehtävän. Mission oli täydentänyt ortodoksinen uskonto, joka omaksuisi Euraasian monien uskontojen johtajan roolin. Euraasialaisuus oli alusta asti "jyrkkää lännenvastaista julistamista", eikä se ole muuttunut maltillisemmaksi meidän päiviimme tultaessa.

Klassisen eurasianismin edustajat, kuten Trubetskoi, pitivät aluksi bolshevismia seurauksena Pietari Suuresta alkaneista zapadnikkisuuntauksista ja läntisen maailman tunkeutumisesta Venäjälle. Sittemmin hänen fanaattinen vihansa Länttä vastaan kuitenkin vei voiton ja hän alkoi pitää bolshevismia aseena ja instrumenttina, jolla "saatanan valtakunta omalla todellisuudellaan ajaisi uskovaiset jälleen oikeaan uskoon", ja se olisi myös "välttämätön paha" välineenä, jolla "maailma vapautetaan roomalais-saksalaisen kulttuurin petomaisesta vallasta".

Vallankumouksen jälkeen eurasianistit vaikuttivat ensin länsimaissa yrittäen käännyttää neuvostoliittolaisia diplomaatteja, intellektuelleja ja agentteja eurasianismiin. KGB onnistui kuitenkin samassa tarkoituksessa vielä paremmin ja niinpä sen vaikutus eurasianistisessa liikkeessä Lännessä oli alusta asti voimakas; se solutti eurasianisteja, manipuloi näiden lehtiä ja 1930-luvulla monet eurasianistit liittyivätkin Länsi-Euroopan maiden kommunistisiin ja fasistisiin järjestöihin, edistäen näissä Kremlin edun mukaista ajattelua. Nykypäivänä voidaankin havaita eurasianistisen ajattelun putkahtaneen Venäjän lisäksi esiin erityisesti Länsi-Euroopan äärioikeiston ja äärivasemmiston piirissä.

Read more...
Alexander Dugin | Nouse, supi 19 ñåí 2008, 12:59


Alexander Dugin

Nouse, supi

Ysta:a:ni Ivan Demidov kertoi minulle metsa:styksesta:. Tarkemmin sanottuna, ha:n alkoi kertoa : Rehellisesti sanoen en antanut ha:nen lopettaa, koska tunsin katkeran palan kurkussani ja jokin hirvitta:va: voima sulki – imperatiivisesti ja omavaltaisesti - mahdollisuuden jatkaa kerronnan kuuntelemista. Ivan pa:a:si juuri siihen episodiin, kun nuori poliitikkoseurue Omskista la:hti lumikiita:jilla: metsikko:o:n valittuaan kohteekseen vuoden vanhan karhun. Kantelun karhusta tekiva:t paikalliset asukkaat, jotka aavistavat aina tarkkaan missa: menna:a:n. He soittivat piirikeskukseen ja ilmoittivat huomaavaisesti: karhu, yksivuotias, vallan sopiva :

Kun lumikiita:ja:t saapuivat metsa:aukeamalle, karhu istui kannolla ja ajatteli. Se asetti pitka:n ojennetun – jossain mielessa: siron – kuononsa ka:pa:la:lle. Va:lilta: tuntui, etta: ha:n puhuu ka:nnykka:a:n. Puolustaen metsa:stysta: Ivan yritti saada minut vakuuttuneeksi siita:, etta: omskilaiset pitiva:t karhua kilpailijana, so. itselleen vertaisena, koska he olivat mustasukkaisia hevosten, puolukan, karhun ha:a:ta:neen karhuemon, kannon ja ka:nnyka:n takia: "Ymma:rra:tha:n nyt", Ivan vaati, "etta: he ovat samanlaisia kuin ha:n ja he kunnioittivat ha:nta:, jota he ampuivat :"

Alkuun tulin miettineeksi, etta: olisi ehka: hyva:, jos puolestaan he, jahtimiehet, istuisivat kannolla ja heida:n tyko:nsa: saapuisi nuori karhuseurue lumikiita:jilla: : Mutta sitten luovuin ajatuksesta : Metsa:sta:jia: tuli samoin sa:a:li. Kuvittelin itsekseni kuinka vena:la:iset kansallismetsa:sta:ja:t istuvat alakuloisina kannolla ja heihin ta:hta:isiva:t – kylma:verisesti ja sa:a:lima:tto:ma:sti – vena:la:iset uuskarhut : En ilmiselva:sti tyka:nnyt na:kyma:sta:. Ihmisia: ei myo:ska:a:n kelpaa jahdata.

Alkuun tulin miettineeksi, etta: olisi ehka: hyva:, jos puolestaan he, jahtimiehet, istuisivat kannolla ja heida:n tyko:nsa: saapuisi nuori karhuseurue lumikiita:jilla: : Mutta sitten luovuin ajatuksesta : Metsa:sta:jia: tuli samoin sa:a:li. Kuvittelin itsekseni kuinka vena:la:iset kansallismetsa:sta:ja:t istuvat alakuloisina kannolla ja heihin ta:hta:isiva:t – kylma:verisesti ja sa:a:lima:tto:ma:sti – vena:la:iset uuskarhut : En ilmiselva:sti tyka:nnyt na:kyma:sta:. Ihmisia: ei myo:ska:a:n kelpaa jahdata.

Read more...
Texts | Finnish | Dugin | 01.11.2002 3 íîÿ 2002, 15:58


FINNISH TEXTS of A.Dugin

Aleksandr Dugin
 

A.Dugin
Venäläinen radikaali intellektuelli ja kansallinen ajattelija Aleksandr Dugin esittää mielenkiintoisen näkemyksen "globalisaatiosta", ideologian tasolla mondialismista, jonka hän -kuten mekin- näkee maailman kansoja uhkaavana onnettomuutena, ja uuden maailmanlaajuisen oligargian, "New World Orderin", absoluuttisen rahavallan, välineenä ja tuotteena. Duginin huomiot antavat aihetta arvioida Suomessakin toimivien "globalisaation vastustajien" roolia saman globalisaation taustavoimien vasempana (likaisena) kätenä.

Dugin on venäläisenä kovin kiintynyt ortodoksiseen perinteeseen, jonka hän näkee kansainvälisen tajunnantäytön vastavoimana, mitä se paikallisena aitona perinteenä onkin. Puhukoon Dugin puolestaan:

Read more...
Íåò äàííûõ
...ðåêëàìíîå
Àðõèâ
Àðõèâ ïóñò
Âèäû öâåòíîãî ìåòàëëîïðîêàòà
Âîçäóøíûå çàâåñû
Òîïàñ 5